Ebony joi siideriään hitaasti nautiskellen ja nojasi baaritiskiin. Hän halusi itselleen edes lievän humalan ennen kuin liittyisi takaisin Erican seuraan. Hän oli juuri tilaamassa uutta siideriä, kun hänen molemmille puolilleen jysähti kädet, jotka raskaasti nojasivat mustasta kivestä valmistettuun baaritiskiin. Ebony huomasi että oli lukittunut käsivarsien väliin. Ahtaassa tilassa hän kääntyi ympäri ja huomasi tuijottavansa Ardania kasvoihin.
    -Miten sinä aina onnistut olemaan siellä missä sinun ei pitäisi olla? Ebony kysyi ärtyneenä.
    -Älä sinä ryhdy määräilemään sitä missä minun pitäisi olla ja missä ei, Ardan ärähti ja nojautui hiukan lähemmäs Ebonya.
    -Päästäisitkö minut menemään? En ajatellut viettäväni loppuiltaa tässä, Ebony kirahti.
    -Mutta minäpä ajattelin, Ardan sanoi tyynesti ja hymyili hurmaavasti.
Ebony ei saanut mitään varoitusta Ardanilta kun mies suuteli tyttöä nopeasti.
    -Lopeta! Ebony kivahti saatuaan taas puheenvuoron. -Irstas sika!
Ebony sukelsi Ardanin käsivarsien alta ja lähti lasi kädessään suunnistamaan kohti pöytää, jossa humalainen Erica istui useita tyhjiä laseja edessään. Ebonyn käännyttyä tyttö lopulta menetti malttinsa täysin, kun tunsi Ardanin nipistävän tyttöä takapuolesta. Hetkeäkään ajattelematta Ebony heitti siiderin Ardanin kasvoille ja puvun etumustalle.
    -Minähän sanoin että sinun olisi syytä lopettaa! Ebony kiljaisi vihaisena.
Ardan oli todella hämmästynyt, hän ei ollut koskaan kokenut mitään tämän kaltaista. Varsinkaan naisen taholta. Hän sivalsi nopeasti Ebonya kasvoihin avokämmenellä.
    -Älä tee tuota enää toiste! Ardan huusi raivostuneena.
Samaan aikaan kun Ebony potkaisi miestä vihaisena polvilumpioon, Santar ja toinen drak'hionlaismies nousivat ja kiiruhtivat karjuvan Ardanin luo. Hiukan huojuva Erica oli myös kuullut meuhkaamisen ja rynnisti nyt sisarensa luo. Orlandoa ja Gataria ei näkynyt missään.
    -Mitä sinä oikein teet? Santar tiukkasi kiukkuisena omahyväiseltä Ebonylta.
    -Kun joku käy päälleni niin minä annan myös takaisin, Ebony kivahti.
    -Mutta sinähän sait vain ihan oikeudenmukaisesti takaisin. Röyhkeä nainen on aina alistettava, tumma ja pitkähiuksinen drak'hionlaismies sanoi tyynesti matalalla äänellään.
    -Vai väität sinä Ebonya röyhkeäksi? Erica kiivastui. -Näitkö sinä edes mitä tapahtui?
    -No näkihän tuon jokainen, Santar sanoi kiivastuneena. -Ardan vain ilmaisi hienotunteisesti kiinnostuksensa Ebonya kohtaan ja nainen käy päälle kuin raivohullu härkä!
    -Raivohullu härkä? Ebony kiljaisi. -Ja hienotunteisesti? En tiennytkään että punasilmäiset andromedalaiset ovat sokeita. Mieshän kävi lääppimään!
    -Sinuna minä antaisin naiselle kunnon opetuksen, drak'hionlaismies sanoi alentuvalla äänellä maassa makaavalle Ardanille.
    -Jared, tuo nainen on hullu, Ardan sanoi ja nousi ähkäisten pystyyn ja loi kiukkuisen katseen Ebonyyn.
    -Kiitos samoin, Ebony hymyili viehättävästi Ardanille, joka kompuroi pystyyn.
    -Vai että Jared... Taidat olla hieman väärässä paikassa, katsos täällä emme ole eläimiä, Erica neuvoi ja tarttui Ebonya kädestä.
    -Vai että eläimiä? Jared vain sanoi ivallisesti. -Tulehan veliseni, mennään jonnekin muualle. Hulluja ihmisnaisia ei varmaankaan ole ihan joka paikassa tällä viheliäisellä asemalla, Jared naurahti ja laittoi kätensä Ardanin harteille ja lähti kävelemään nilkuttavan pojan kanssa eteenpäin.
Santar mulkaisi muutaman kerran vihaisena Ebonyyn ja Ericaan ja lähti sitten ystäviensä perään.
    -Hulluja nuo ihmisnaiset..., kuului epämääräinen mutina miesten kävellessä ulos ravintolasta.

    -Ällöttävä mies! Ebony sanoi heti kun miehet olivat menneet ja jäi tuijottaman heidän jälkeensä kädet puuskassa.
    -Niinpä, niinpä, todella ällöttäviä... Ainakin sinun mielestäsi, Erica hihitteli merkityksellisesti.
    -Jos sinä luulet että olen pätkääkään kiinnostunut tuosta ylikiivaasta sonnista, niin et voi olla enempää väärässä! Ebony sanoi melkein vihaisesti ja kosketti huuliaan.
Hän muisti vieläkin miehen pehmeät ja vaativat huulet omillaan ja tunsi alavatsassaan kihelmöintiä. Ebony suuttui itselleen kun huomasi olevansa niin johdateltavissa ja tilasi sitten itselleen myös drak'hionin kaatajan. Tytöt istuivat muutaman tunnin ravintolassa vielä ja kaatoivat mahaansa muutamia siidereitä ja kaatajia kunnes molemmat olivat aivan kännissä.
    -Jaahas, nuoret neidit ovat sitten päättäneet omin päin ryypiskellä, eikä vanhemmille ole ilmoitettu mitään? Kuului tumma ääni heidän takaansa.
Erica ja Ebony kääntyivät ihmeissään ja heidän takanaan seisoi kädet puuskassa kaksi tummaa miestä mustissa vartijanvaatteissa.
    -Etkö sinä ilmoittanut äidille missä olemme? Erica kysyi Ebonylta.
    -Tämä oli sinun ideasi, ei minun, joten sinä olit velvollinen ilmoittamaan.
    -No niin tytöt, jos nyt vain lähdettäsiin kotiin nukkumaan, toinen miehistä sanoi ja tarttui Ebonya kädestä kiinni.
    -Voi! Sinä saat viedä minut ihan minne ikinä haluat, Ebony henkäisi ja vartija muuttui punaiseksi kasvoiltaan.
    -Ebony! Erica kikatteli kun toinen vartijoista nosti hänet seisomaan.
    -No niin jospa mentäisiin, Ericaa pitelevä vartija sanoi huvittuneena ja lähti taluttamaan humaltunutta tyttöä mukanan.
    -Oletko ollut kauankin vartijana? Ebony kähisi vartijalle, johon hän nojasi raukeana heidän kävellessä pitkin käytäviä.
    -Tuota..., mies ei ehtinyt sanomaan enempää.
    -Minusta vartijat ovat todella seksikkäitä, Ebony henkäisi jälleen ja vartijaparka oli koukussa.
    -Ebony, Erica sammalsi ja oli kompastua omiin jalkoihinsa. -Minä en kestä noita humalassa tehtyjä flirttejäsi. Tänäänkin tuli joku... hmm... Mikä se nimi oli? Luke! Joku Luke luuli minua sinuksi. Mikäs juttu se oli?
Ebony mietti hetken ja yritti sitten kohdistaa harittavan katseensa sisartaan kohti.
-Ai Luke? Hän oli varmaan se viime kuussa... Ei. Vaan kaksi viikkoa sit.. Ei. Minä nyt en muista, Ebony sanoi pahoitellen.
    -Mutta jätä nyt tuo viaton vartijapoika rauhaan, Erica sanoi ja tallasi häntä taluttavan vartijan varpaille. -Sori...
    -Oletko sinä viaton? Ebony kysyi hämmästyneenä punastuneelta vartijalta, joka tuntui haluavan kadota tältä asemalta mahdollisimman pian.
    -On se, Erica sanoi asiantuntevasti. -Näkeehän sen jo päältä päinkin...
Tytöt kikattelivat ja vartijat näyttivät lähinnä kärsiviltä.

Vähän matkan päässä kolme miestä seurasi tätä tapahtumaketjua varsin huvittuneena. Miehistä kaksi oli drak'hionlaisia ja yksi andromedalainen.
    -Minä en kyllä käsitä tuota! Ardan sanoi hämmästyneenä. -Kun minä yritän vietellä naisen, niin saan siideriä potkun kera, mutta kun surkea ihmisvartija tulee kuvioihin, niin tyyli on ihan toinen. Ihmisnaiset ovat outoja.
    -Katsohan, Santar sanoi asiantuntevasti. -Kun antaa ihmisnaiselle hiukan alkoholia, he tekevät mitä vain. Kuten kuvasta näkyy. Ja toisaalta, vähemmästäkin nainen tarvitsee viinaa jos aikoo sinun lähelläsi viihtyä...
    -Ahaa, Ardan sanoi valaistuneena jättäen Santarin piikittelyn omaan arvoonsa. -Mikset ole kertonut minulle tätä aiemmin?
    -Siksi että se tulisi sinulle erittäin kalliiksi ja täytyyhän minun ajatella itseänikin, Santar sanoi.
    -En minä sinua iskisi vaikka hiuksesi ovatkin varsin naiselliset, Ardan sanoi virnistellen.
    -Nainen otetaan. Halusi hän sitä tai ei, Jared ilmoitti itsevarmasti ja tyynesti. -Eikä minulla ole koskaan ollut sen halun kanssa suurempia vaikeuksia.
    -Näkisi vain, Santar vastasi vähintään yhtä itsevarmasti.
Jared loi andromedalaiseen murhaavan katseen.